Toisinaan, tai oikeastaan vieläkin
Mietin, että milläs sitä sitten eläisin.
Tykkään lähteä ja kuunnella
olla hiljaa ja puhua
jakaa ja kuvata
laittaa öisin ruokaa, jos joku nälkäisenä ovelle saapuu
ottaa toiveeksi uuden jutun jos yksi kaatuu
parhaiten viihdyn hupparissa
kesäisin uimassa
tanssin, ja salaa nautin jokaisesta väärinymmäryksestä ja mokasta
enemmän jopa kuin hypystä ja onnistuneesta kerrasta tokasta.
en enää kokkaisi lihasta
enkä syty ihmisvihasta.
osaan valvoa vuorokausia, polttaa puuronkin pohjaan ja ajaa pakettiautoa
en muista mistä tykkään, enkä osaa päättää tykkäänkö saunoa
ylivireystilaan taipuvainen, enkä jaksa keskittyä jos ei kiinnosta
karkaan helposti, mutta ota helposti koppi liidosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti